Long time no see... Viimeisemmästä kirjoituksesta on niin kauan aikaa, etten edes häpeältäni kehtaa ajatella koko asiaa. Elämä täällä rullaa kuitenkin oikein mallikkaasti ja nyt vihdoinkin tuntuu, että elämä on alkanut selkeytyä sen verran että voisin jopa kuvitella päivittäväni blogiani silloin tällöin! Kaikenlaista on mahtunut viimeisiin kuluneisiin kuukausiin, joten aloitan siitä mihin viimeksi jäin ja päivitän tämän hetkisiä kuulumisia seuraavassa kirjoituksessani.
Lokakuun lopussa sanoin hyvästit Broomelle ja omalle Country-perheelleni. En olisi osannut odottaa, että hyvästien jättäminen tulisi olemaan niin vaikeaa. Vaikka olin jo jonkun aikaa innolla odottanut takaisinpääsyä Perthiin ja kaupunkielämään, niin Broomesta lähteminen ja erityisesti perheelle hyvästien jättäminen nosti paljon enemmän tunteita pintaan kuin esimerkiksi lähtö Suomesta Australiaan puolitoista vuotta sitten. Samaan aikaan kuitenkin sydämmessäni tiesin, että nyt on minun aikani siiryä elämässä eteenpäin. Elezovichin perheellä tulee aina olemaan paikka sydämmessäni ja rakkauteni noita kahta suurenmoisen ihanaa poikaa kohtaan ei tule koskaan katoamaan. Ikävöin heitä silti päivittäin.
Broomesta lähdön jälkeen vietin vajaan viikon Perthissä. Muutama päivä hujahti ohi hetkessä yrittäessäni hoitaa asioita, tehdä ostoksia ja yksinkertaisesti asettua tänne taas kodiksi. Käsittämättömän pian Thaimaaseen lähdön päivä koitti ja kello 4 iltapäivällä tajusin, että olen OIKEASTI lähdössä kahden tunnin päästä lentokentälle joten olisi varmaan parempi alkaa pakkaamaan ja valmistautumaan matkaan.
Huolimatta siitä, etten käyttänyt matkaan valmistautumiseen muutamaa tuntia enempää aikaa, kaikki sujui kuitenkin mukavasti ja seuraavana aamuna löysin itseni Bangkokin lentokentältä. Ensimmäiset 8 päivää vietin yksin tuossa mielettömässä ja ainutlaatuisessa suurkaupungissa. Koska en ollut laisinkaan valmistautunut koko matkaan, otin jokaisen päivän yksi kerrallaan ja menin täysin fiiliksen mukaan. Pääasiassa nautin halvoista hieronnoista ja hoidoista, shoppailusta muutamista nähtävyyksistä ja kulttuurikokemuksista ja mikä tärkeintä; TAIVAALLISESTA RUUASTA! Thaimaalainen ruoka on siis jotain käsittämätöntä. Se yksin riittäisi minulle syyksi palata takaisin tuonne makuja täynnä olevaan ihmeelliseen maahan. 8 päivää hujahti ohi hetkessä. Niiden aikana sain taas tajuta, kuinka ihanaa onkaan matkustaa yksin. Majoituin tosi kivassa hotellissa, joka sijaitsi hyvällä ja keskeisellä paikalla. Oli ihanaa saada koko huone vain itselleni, nauttia iltaisin vaahtokylvyistä ja hyvästä musiikista ja tehdä asioita ihan täysin oman fiiliksen mukaan. Yksinmatkustaminen jatkuu siis myös tulevaisuudessakin.
Reilun viikon omastaolostani nauttimisen jälkeen olin kuitenkin taas valmis palaamaan "sosiaaliseen elämään", erityisesti silloin, kun sain aloittaa sen itselleni kaikkein rakkaimman ihmisen, eli äidin kanssa. Äiti ja hyvä joukko sukulaisia ja muita tuttuja saapauivat myös Thaimaaseen viettämään enoni Tepin syntymäpäivää, jota suuntasimme viettämään kaikki yhdessä Pattayalle. Vaikkakaan en henkilökohtaisesti kyseisestä paikasta paikkana tykännyt yhtään, niin viikko siellä oli kuitenkin suurenmoista ilon ja rakkauden aikaa. Oli niin ihanaa nähdä rakkaita ja tärkeitä ihmisiä pitkästä aikaa ja viettää aikaa yhdessä. Toisella puolella maailmaa asuessa sitä oppii arvostamaan tärkeiden ihmisten olemassaoloa ihan uudella tavalla.
Pattayalla aika meni lähinnä hengaillessa ja rentoutuessa. Otettiin aurinkoa, shoppailtiin, käytiin hieronnoissa ja hoidoissa, shoppailtiin ja otettiin aurinkoa vähän lisää ja mikä parasta; yksinkertaisesti vain nautittiin yhdessäolosta. Kävin myös thaimaalaisen ruuan kokkaus-kurssilla, joka oli ihan huippu kokemus! En olisi koskaan osannut olettaa, että niin herkullinen ruoka voi valmistua todella helposti ja lyhyessä ajassa kun vain raaka-aineet ovat kohdallaan. Itse varsinainen syntymäpäiväjuhla onnistui myös hyvin ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Juhlapäivänä sain myös tietää, että minun tehtävänäni oli juontaa juhla. Siitä huolimatta etten ollut valmistautunut siihen laisinkaan etukäteen se meni hyvin ja hauskaa riitti!
Vajaan kolmen viikon loma Thaimaassa tuli kuitenkin päätökseensä niin kuin kaikkilla lomilla on tapana. Ikimuistoisen ajan ja hyvästien jälkeen palasin takaisin Perthiin ainakin 10 hieronnassa käyneenä kantaen mukanani yli 40 kiloa matkatavaroita, sydän täynnä hyviä muistoja. Vaikka en ikinä aikaisemmin ollut haaveillut Thaimaan matkasta tai edes ajatellut, että se olisi maa jossa ehkä joskus haluaisin käydä, niin tämä matka muutti ajatukseni kyseistä maasta kuitenkin ihan täysin ja tuskin maltan odottaa, että pääsen sinne uudelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti